Työaikatyöryhmän työ.

Perjantai 6.11.2009 - Pääluottamusmies Jouni Neste

neste-jouni.jpgKuten lupasin kirjoittaa aiheesta niin tässä selontekoa missä mennään ja miksi sekä minne ollaan menossa.

Onko työaikamuoto 3/6 on pahin mahdollinen vaihtoehto?

On se. Pahin se on siksi että, työn rasittavuus nousee, työaikoja ei voi sovittaa TES:n mukaisiksi jos vaihtoehtona on jokin muu työaikamalli kuin TES sanoo. Lähtökohtaisesti nyt keskustelussa on ollut havuvaneritehtaalla käytössä oleva malli. Olen aina sanonut että se on vain väliaikainen ratkaisu koska, työntekijät häviävät selvää rahaa sen kautta. Tähän ratkaisuna on ollut nyt ns. pikku-a-päivät. Niiden toimivuus on kuitenkin hankalaa kun tarkastellaan TES:n perusmääräyksistä työaikaa ja tuotannon kannalta tarkasteltuna ratkaisu ei toimi myöskään.

Työehtosopimuksen mukaan 3/6 työaikamuodossa on viikon vapaapäivän oltava sunnuntai. Kuitenkin TES jättää mahdollisuuden paikalliselle sopimisille. Mutta jos sunnuntai otetaan käyttöön ei enää puhuta keskeytyvästä työaikamuodosta TES:n ja työaikalainsäädännön mukaan. Näin tarkasteltuna teki niin tai näin aina mennään vikaan. Eli sopimista tämä asia vaatii.

Kuitenkaan emme ole vielä pystyneet sopimaan mistään. Työnantajalla on selkeästi halu ottaa sununtaialoitus yövuoron osalta käyttöön. Perusteluna on ollut voimalaitosten höyrypiikkien välttäminen. Mutta minun mielestäni kyse on kuitenkin tuotannon määrästä, sen lisäämisestä. Työnantaja tavoittelee keskeytymätöntä käyntiä keskeytyvän kustannuksilla. Näissä on suuri kustannusero josta työnantaja yrittää väärin perustein mielestäni hyötyä. Meidän pitää pystyä sopimaan niin että jaksaminen otetaan huomioon muutenkin kuin puheissa. Pitää löytää kultainen keskitie mitä kulkea, se ei kuitenkaan tarkoita sitä että työntekijät ovat maksumiehinä.

Komprosmissin mahdollisuus on olemassa.

Mikäli emme voi sopia keskeytymättömästä työaikamuodosta olemme erinomaisen huonalla tiellä mitä tulee työhyvinvointiin ja jaksamiseen. On olemassa tutkittua taustatietoa eri työaiakamuotojen käyttäytymisestä vuorotyössä. Paras vaihtoehto on 3/7 lyhyt-kiertomalli jota, meillä tehtiin ennen kuin supistukset alkoivat. Huonoimmat vaihtoehdot ovat 3/6 tai 3/5 työaikamallit. Pääluottamusmiehenä ja työntekijänä minun tulee kunnioittaa TES:n ja lakien määräyksiä kuten myös työntekijöiden toiveita. Nyt kun valittavana on vain huonoja vaihtoehtoja. Ja halua niiden parantamiseen ei työnantajalla ole, on se vaikea yhtälö löytää komprosmisseja.

Esitykseni uudeksi työaikamalliksi lähti siitä että, mikäli 3/7 scheema ei ole vaihtoehto. Otetaan 3/6 scheema samalla kierrolla käyttöön kuin se on nyt mutta, lisätään siihen pikku-a:n sijaan sunnuntai aloitus yövuoron osalle. Näin saamme vuosityöajan täsmäämään. Tämä kuitenkin aiheuttaa 7 pv työputken, --> a a i i y y y - -  ja se ei ole mahdollista. Tähän esitin ratkaisuksi työajanlyhennysvapaan käyttöä ensimmäisen yövuoron osalta jolloin putki näyttäisi tältä
-->  a a i i - y y - -  tästä kierto jatkuisi niin kuin se nyt scheemoissa jatkuu. Työajanlyhennys maksetaan kuten ennenkin, niin se on kuin työpäivä palkan osalta.
Työntekijöiden kädenojennus on tuon työajanlyhennyksen käyttö. Vaikka vuotuinen työaika jää edelleen hieman määräysten alle sovimme sen käytöstä scheemassa.
Tälle esitykselle työnantaja on tehnyt vastaesityksiä jotka näette yt-pöytäkirjan liitteestä. Pyysin sen sinne nähtäväksi jotta pysytte kartalla mitä vaihtoehtoja työnantaja on esittänyt. Esitykset eivät ole mitenkään edes harkittavissa. Näette että tätä keskeytyvää scheemaa on erinomaisen vaikea toteuttaa siten että, se vähääkään muistuttaa 3/7 mallia. Tässä on TES:n neuvotteluosapuolilla vielä paljon tehtävää tulevaisuudessa.

Onko vaihtoehtoja?

On yksi jonka olen jo ajat sitten esittänyt mutta, toistin sen myös tämän päivän yt-kokouksessa. Sama scheema 3/6 malliin mutta ei sunnuntai aloitusta ja työajan lyhentymisen työnantaja korvaa nostamalla työajanlyhennyksen 11.1 % Tämä korvaa vuosityöajan menetykset.
Ei käy sanoo työnantaja mutta, ei esitä mitään oikeasti rakentavaa esitystä tilalle. Työnantaja odottaa että työntekijät itse maksavat jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaan. Mikä se semmoinen työnantaja on? Minä sanon että se on huono!

Toki ei tämä ratkaisuna ole kummoinen. Se ratkaisee rahakysymyksen mutta ei työhyvinvointi asioita. Siihen ei ratkaisua löydy 3/6 tai 3/5 työaikamuodoista. Tämä on laajasti tunnustettu tosi asia.

Miten neuvottelut etenevät?

16.11 jatketaan neuvotteluja. Uskon että tämä neuvottelu voi vielä mennä rumaksi, sen verran vastakkaiset näkemykset on meillä ja työnantajalla. Mutta uskon, kun on kyse erittäin tärkeästä asiasta että. Meillä neuvotteluvoima riittää vaikka työtilanne on huono. Toivotaan vain että näin pitkälle ei tarvitse mennä. Toivon totisesti että työnantaja konsernin johtoa myöten ymmärtää että haemme ratkaisua myös tulevaisuuteen. Ei vain nyt tilanteelle jossa ei ole työtä ja lomautukset ovat käynnissä. Kyseessä on mielestäni linjaratkaisut jotka viitoittavat myös työaikamallien käyttöä tulevaisuudessa Suolahden tehtailla. Siksi asia on mielestäni tärkeämpi nyt kuin silloin kun keskutelimme 3/7 scheeman kierron vaihtoehdoista.

Muut työaikamuodot ovat jääneet tämän 3/6 keskustelun jalkoihin. 3/5 scheemaa jos on mahdollista on vielä vaikeampi soveltaa kuin 3/6. Tähän ei jaksamisperusteisia ratkaisuja ole olemassa oikeastaan muita kuin että, yövuoron osalta 5 yö tehdään työajanlyhennyksenä. Tämä työnantaja on oikeastaan jo tyrmännyt. Palataan muihin työaikamuotoihin sitten kun olemme saaneet ratkaistua havutehtaan työajan.

Tässä tilannekatsausta ja omat mielipiteeni neuvotteluista. Kysykää asiaa myös omilta osastojenne luottamusmiehiltä he ovat tilanteen tasalla. Jos saamme aikaiseksi ratkaisun, kysyn tietysti ensi heidän mielipidettään ennen kuin hyväksyn mitään vaihtoehtoa.

Palataan taas blogin merkeissä asiaan kun seuraava neuvottelu on takanapäin.

t: pääluottamusmies.

4 kommenttia . Avainsanat: Työaika, tes, työaikalaki

Työaikatyöryhmä ja tavoitteet vuodelle 2010

Keskiviikko 28.10.2009 - Pääluottamusmies Jouni Neste

neste-jouni.jpgTyöaikatyöryhmän työ on käynnistynyt uudelleen, tavoitteet ovat ennallaan. Jaksaminen työssä ja työn ulkopuolella ovat teemoina tuttuja ja haasteellisia.

Työryhmässä ovat mukana allekirjoittaneen lisäksi työsuojeluvaltuutettu Väisänen, työterveyshoitaja Sakki, henkilöstöpäällikkö Pynnönen, työsuojelupäällikkö Hakala, toimihenkilöiden luottamusmies Kajakulma, tehtaiden tuotantopäälliköt Hämäläinen ja Österberg.

Tavoitteena kultainen keskitie, realismia vai utopiaa?

Tavoitteena on siis löytää työaikamalleista apua jaksamiseen. Samalla kuitenkin olisi myös ratkaistava tiettyjä tuotannollisia pulmia. Mikään ei saa maksaa liikaa, tai oikeastaan enempää kuin nyt. Siinä on lähtökohtaa kerrakseen. Haastetta riittää.

Työntekijöiden kannalta on muutama tärkeä poinTti mitkä pitää toteutua. Vuotuinen työaika joka tulee olla tessin mukainen. Tämä turvaa meidän ansiotasomme. Työnajanlyhennyksiä pitää käyttää siten että ne parantavat jaksamista. Työajanlyhennysten maksutavan tulee säilyä ennallaan. Vuorotyömallien tulee olla sovittuja ja ne tehdään vuodeksi kerrallaan. Tällöin työajan tasaantumisjaksona vuosi joka tuo joustavuutta scheemoihin. Saamme mahdollisuuden sopia mm. lyhytkiertomallista keskeytyvään työaikaan.

Keskeytymätön työaika ja tulevaisuus?

Näillä näkymin keskeytymättömät työajat eli 3/7 ja 2/7 ovat menneen talven lumia, vaikka uusi talvi tuloaan tekeekin. Nähtäväksi jää saadaanko niitä koskaan enää käyttöön. Toivotaan niin koska. Scheemojen teko helpottuu huomattavasti ja jaksaminen parantuu kolmivuorotyössä. Tästä on hyvää näyttöä valtakunnallisellakin tasolla eri tutkimusten muodossa. Mielestäni työnantajan pitäisikin punnita 3/7 mahdollisuutta havutehtaalla jaksamisen perusteella. Lisäksi tuotannon joustavuus lisääntyy huomattavasti. Tilanne on eri jos ja kun näyttää siltä että tilauksia ei ole. Se että havuvanerin hinta ei puolla pulkkivanerin tuottamista tuntuu vaihtoehtona hataralta. Vaikka tuotannon laatua nostetaan ja siirrytään loppukäyttäjämarkkinan suuntaan pitäisi tehokkaan tehtaan näiden tuotteiden rinnalla pystyä tarjoamaan kilpailukykyistä havuvaneria esimerkiksi pakkausteollisuuden käyttöön. Siirtymällä muutaman markkina-alueen tuotteisiin ollaan samassa tilanteessa kuin koivutehdas on nyt. Päämarkkina-alueen romahdettua korvaavia markkinoita ei ole ja kun ne on menetetty on työt vähissä. Kysyä sopii, onko tämä nyt myös edessä havuvaneritehtaalla. Oikea suunta mielestäni on lisätä jalostusastetta myös havuvaneritehtaan tuotteissa mutta, sitä ei saa tehdä perustuotannon kustannuksella. Tuotantomääriä pitäisi uskaltaa pitää ennallaan mutta jalostetun vanerin osuutta kasvattaa. Ei niin kuin nyt on aikomus, vähentää kokonaismäärää. Uskon että Suomalaiselle perusvanerille joka tehdään havupuusta löydetään kilpailukykyä Chileläistä ja Venäläistä halpatuotantoa vastaan. Tällöin myös metsänomistajien pitää osallistua talkoisiin, vai onko heille vaihtoehto jättää isot kuusen tyvipuut metsään lahoamaan?

Mitä tilalle kun ei ole 3/7?

3/6 työaikamalli lienee se pelätyin vaihtoehto. Ja sitä tarjolla nyt on. Harjoiteltukin sitä on tämä vuosi lomautusten lomassa.  Huonot puolet näin edunvalvojana ja sitä myöten kaikkien työntekijöiden kannalta on ansiotaso. Se alenee huomattavasti verrattuna keskeytymättömään työaikamuotoon.  3/7 ja 3/6 työaikamallien välinen ero johtuu työajanlyhennyskorvauksen erosta. 3/7:ssä se on 14.8 % ja 3/6 se on 7.8 % Meidän keskiansiolla pelkästään tuo ero tekee noin 1400 euroa vuodessa. lisäksi sunnuntaituntien vähentyminen tekee toisen mokoman. tällöin puhutaan jo lähes 3000 euron ansion alentumasta ja se jo tuntuu kummasti työntekijän kukkarossa. Kuitenkin työaika ajallisesti lisääntyy sekä sen rasittavuus, jopa huomattavasti. Verrattuna 3/7 scheeman tarjoamiin mahdollisuuksiin kolmivuorotyössä.

Tämän hetken neuvottelut keskittyvät havuvaneritehtaan ongelmien ratkaisuun. 3/6 scheeman pitäisi löytää työaikaa mutta samalla ottaa huomioon jaksaminen kuitenkaan unohtamatta tuontannon tavoitteita. Nyt mennään tilanteessa jossa olemme esittäneet työryhmän näkemyksenä scheemaa joka vastaa nykyistä kiertoa. Mutta siihen lisätään sunnuntai aloitus yövuorossa, jolloin kerran kuukaudessa tulee 7 pv työputki. Tämä työputki katkaistaisiin työajanlyhennysvapaalla yövuoron osalta jolloin tämä ongelma poistuisi. Nyt ollaan tilanteessa että odottelemme työnantajan vastausta asiaan. Itse näen tämän niin että sille ei pitäisi olla esteitä. Mutta aika näyttää.

 

 

 

 

Lue lisää »

3 kommenttia . Avainsanat: työaika, tes, sopimus, tavoitteet

TES neuvottelut eivät edisty

Maanantai 12.10.2009 - Jouni Neste

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvottelut kangertaa edelleen pahasti. Työnantajalla ei ole valmiuksia eikä halua neuvotella tällä hetkellä. Puuliiton hallitus 21.10.2009 tekee päätöksen omalta osaltaan neuvottelujen jatkosta.

Seuraavassa ote virallisesta tiedotteesta jonka olen saanut liitoltamme.

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluja jatkettiin perjantaina

(9.10.) toimistojen kesken sinänsä asiallisessa ja rakentavassa hengessä, mutta edistymistä ei tapahtunut sen enempää palkka- kuin tekstikysymyksissäkään.

Työnantajia edustavan Metsäteollisuuden neuvottelijat totesivat, että heillä ei ole tässä vaiheessa valmiuksia tehdä konkreettista vastaesitystä Puuliiton aikaisemmin jättämään sopimusesitykseen.

Puuliiton neuvottelijat edellyttivät työnantajalta konkreettista avausta ennen liiton hallituksen 21.10. pidettävää kokousta. Ellei edistymistä olisi siihen mennessä tapahtunut, joutuisi liiton hallitus harkitsemaan yhtenä vaihtoehtona myös neuvottelujen katkaisemista.

Seuraavan neuvottelun päivämäärää ei ole toistaiseksi sovittu.

Toimistojen välisissä neuvotteluissa ei varsinaisesti tehdä mitään lopullisia päätöksiä. Enemminkin haistellaan ilmaan mahdollisten neuvottelujen aikaan saamiseksi. Nyt se ilma on haissut pahalle. Työnantajalla ei ole neuvotteluhaluja kosksa paperin soimusta ei saada aikaiseksi. En tiedä mitä työnantaja tällä voittaa. Ei mitään uskoisin. Koska paperin sopimus ei ole ennen ainakaan ohjannut mekaanisen sopimustekstejä tai palkankorotusten määrää. Nähtäväksi jää tälläkin kertaa työnantajan tarkoitusperä. Toivoa sopii että neuvottelut saadaan käyntiin. Työnantaja erehtyy jos se luulee että tässä tilanteessa työntekijäpuolen rivit olisivat sekaisin. Joukkovoimaa löytyy edelleen ja sitä käytetään jos siihen on tarvetta.

T: plm Jouni Neste

6 kommenttia . Avainsanat: TES, neuvottelut, palkat

Neuvottelukierros 2009 - 2010

Maanantai 7.9.2009

Tes-neuvottelut 2009 - 2010serviceservlet.jpg

Aloitan blogiin artikkelisarjan joka kertoo uuden työehtosopimuksen synnytys vaiheista ja neuvottelutilanteesta. Pidän jäsenemme asiantasalla aina kun saan uutta tietoa tilanteesta liittomme neuvottelijoilta.

Aikanaan uusi TES tulee sivuillemme saataville bdf muodossa. Tällä hetkellä voimassa olevan sopimuksen löydät ohjeita jäsenelle linkin alalinkistä.

Neuvottelutilanne nyt.

Neuvottelut odottavat alkamistaan toden teolla. Kontakteja on otettu ja yritetty ottaa Metsäteollisuus ry:n neuvottelijoihin pitkin kesää ja alkusyksyä. Toimistojen välillä siis, liittomme ja metsäteollisuuden toimistojen oli neuvottelukosketus viime viikolla joka päättyi lyhyeen. Työnantajan viesti oli yksiselitteinen. "Palkankorotusvaraa ei ole yhtään".
Olen itse ollut useassa neuvottelussa mukana ja tämä avaustyyli on aina sama. Oli taloustilanne nyt sitten mikä tahansa. Toki nyt vallitseva taloustilanne luo omat paineensa neuvotteluille. Sen näki jo sopimusmallista joka tuli teknologia teollisuuteen. Minun tietojeni mukaan seuraava neuvottelu neuvottelukuntien välillä on tämän kuun loppupuolella. Uskoisin että tällä kertaa Paperiteollisuuden sopimustilanne ja Mekaanisen sopimustilanne kytkeytyvät tiukemmin toisiinsa kuin kertaakaan aiemmin. Näin siksi että metsäteollisuutta halutaan työnantajan puolta käsitellä isompana kokonaisuutena kuin ennen. Tälle varmasti on tilausta puolella jos toisellakin. Tällöin liittojen neuvottelijoiden tulee olla hereillä ja tehdä selkeää yhteistyötä neuvottelujen aikana niin kuin niiden jälkeenkin.

Tässä kaikki mitä nyt tiedän tilanteesta ja hieman omaa spekulaatiota olemassa olevista palikoista jotka neuvotteluun tuo oman mausteensa.

Jatko seuraa joten ole kuulolla!

T: plm Jouni Neste

4 kommenttia . Avainsanat: tes, sopimus, neuvottelut

Pilkahdus synkkyyteen?

Maanantai 17.8.2009 - Plm Jouni Neste

neste-jouni.jpgUskon että puheet maailmantaloudesta ja lamasta alkavat olla monelle punainen vaate. Lamaan ei näy loppua ja pääsääntöiset uutiset kertovat syvenevästä lamasta Suomessa. Suomi on kuuleman mukaan jälkijunassa kun toipuminen alkaa.

Puuteollisuus toipuu nopeasti.

Vaikka, Suomen kohtalona olisi olla jäljessä esimerkiksi muuta Europpaa talouden kääntyessä nousuun. Uskon että puutuoteteollisuus on kuitenkin ensimmäisten teollisten alojen joukossa jossa se näkyy. Näin on ainakin ollut ennen. Toki maailma ja sen talouskiemurat ovat muuttuneet 80 ja 90-luvuista. Kuitenkin rakentaminen ja liikenne ovat tahoja jotka reagoivat nopeasti. Näihin sektoreihin olemme voimakkaasti kytköksissä. Toivotaan että näin käy.

Vuosi 2010 on ennusteiden mukaan vielä huono.

Palkansaajien tutkimuslaitos ennusteessaan kertoo että Suomen teollisuus kärsii huonosta taloussuhdanteesta vielä ensi vuoden ajan. Tähän on myös Metsäliiton Puutuoteteollisuus varautunut ja sen ennusteet eivät ole hyviä . Kyse on tietysti ennusteista ei faktoista. Jäämme odottamaan mitä tuleman pitää. Muutoin meillä työntekijöillä ei tähän asiaa ole vaikutus- mahdollisuuksia.

Työttömyyskassamme toimii hyvin.

Puu ja erityisalojen liiton työttömyyskassa on maamme parhaimmistoa jos sitä mitataan päivärahojen maksamisnopeudella. Käsittelyaika alkavissa hakemuksissa on ollut noin 3 – 5 viikoa ja meillä Suolahden osalta vielä nopeampaa. Tällä hetkellä toistaiseksi / määräajaksi lomautettujen työntekijöiden osalta maksatus on siirretty automaattiseksi. Tämä tarkoittaa sitä pitkissä lomautuksissa että. Hakemuksen laitettuasi esimerkiksi maanantaina saat päivärahan tilillesi saman viikon perjantaina. Tämä koskee sähköistä hakemista eli e-puun käyttöä. Jos haluat aloittaa e-puun käytön mutta tarvitset apua ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Neuvon mielelläni e-puun käyttöä.

Paperiversioissa maksatus saattaa venyä hiukan.

Palkkajärjestelmäremontti koivuvaneritehtaalle?

Kauan puhuttu palkkajärjestelmän sekavuus koivutehtaan osalta on tuottanut joitakin virheitä palkan laskennassa. Palkkajärjestelmän uudistaminen käynnistetään syksyn aikana ja toivoisin siitä rehtiä palautekeskustelua työntekijöiden kesken. Perusperiaatteista on jo sovittu tehtaan johdon kanssa ja ilman niiden toteutumista ei neuvotteluedellytyksiä edes olisi. Ilmoitan tilanteesta aina kun siitä on neuvoteltu ja tietysti kerron neuvotteluaikataulut kun niistä on päästy sopimaan. Pidän ammattiosastomme sivustolla blogia josta voit seurata neuvottelujen edistymistä.

 

T: plm Jouni Neste

e-mail: jouni.neste@finnforest.com

4 kommenttia .

Tapaturmat vähentyneet roimasti

Maanantai 17.8.2009 - Tsv Jani Väisänen

jani-vaisanen.gifJohtuuko työtapaturmien ilmoituksien väheneminen pelosta menettää työpaikka? Oma arvioni on, ettei pelkästään pelosta. Tapaturmataajuus lasketaan seuraavasti, työstä poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden, joten henkilöstön väheneminenkään ei yksin selitä tapaturmien vähenemistä. Toivon totisesti, että tapaturmien romahtaminen johtuu myös työstä, mitä työsuojeluorganisaatio on tehnyt suurella sydämellä turvallisen työpaikkamme eteen ja sitä työtä pitää jatkaa. Emme saa nukahtaa ja tuudittautua katsomaan tämän hetken loistavia tilastoja, vaan jatkamme työtä kohti nolla tapaturmataajuutta!

Työtapaturman sattuessa

Jos sinulle sattuu työtapaturma tai epäilet saaneesi ammattitaudin, ilmoita siitä heti lähimmälle esimiehellesi. Häneltä saat vakuutustodistuksen, jolla saat vammaasi tai sairauteesi hoitoa maksutta esimerkiksi terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Jos vakuutustodistus ei ole mukanasi, joudut itse maksamaan hoidon ja lääkkeet. Tällöin korvataan maksamasi kulut kuitteja vastaan vakuutuslaitoksesta.

Korvauksen haku käynnistyy kun työnantaja lähettää vakuutuslaitokselleen tapaturmailmoituksen. Pidä huoli, että työnantaja saa kaikki tarpeelliset tiedot ilmoituksen täyttämistä varten. Varmista, että työnjohtaja on täyttänyt ja lähettänyt tapaturmailmoituksen. Hoitava lääkäri lähettää tarvittavan lääkärintodistuksen suoraan vakuutuslaitokseen.

Muistakaa soittaa tai tulkaa kysymään epäselvissä tilanteissa koski asia sitten työsuojelua tai mitä tahansa muuta asiaa mikä askarruttaa mieltä.

Hyvää alkavaa syksyä! Toivoopi Jani Väisänen

 

jani.vaisanen@finnforest.com

4 kommenttia . Avainsanat: tapaturmat, finnforest, työsuojelu, tyosuojeluvaltuutettu

Juhlajulkaisun kirjoitus J Neste

Tiistai 4.8.2009 - Jouni Neste

Suolahden ammattiosasto 51, 100 v neste-jouni.jpg 

 

Puu ja erityisalojen liiton Suolahden ammattiosasto täytti
100 vuotta toukokuussa 2008. Osastomme on aina kuulunut
Puuliiton aktiivisimpiin ammattiosastoihin. Sen jäsenet ovat
osallistuneet liiton toimintaan ja päätöksen tekoon koko
osastomme olemassaolon ajan.

Voimme kiittää osastomme veteraaneja siitä missä osastomme on tänä päivänä. Yli 750 jäsenen osasto on vahva vaikuttaja Puuliitossa, omalla alueellaan Äänekoskella ja koko Keski-Suomessa ja yleensä puutuoteteollisuudessa.

Olemme olleet jäsenen asialla 100 vuotta. Tuona aikana on tapahtunut paljon niin yhteiskunnassamme, kuin maailmassa yleensä. Tässä kirjoituksessa haluan keskittyä lähihistoriaan, aikaan jolloin osastomme nousi siihen kukoistukseensa missä se tänä päivänä on.

Ammattiosastomme on ollut suurelta osiltaan aina Suolahden Vaneritehtaiden ammattiosasto. Toki siihen on kuulunut ja nykyään entistä enemmän kuuluu jäseniä muista alueen työpaikoista. Kuitenkin kehittymisemme ja historiamme on yhtä Suolahden vaneritehtaiden kanssa.

Kahdeksankymmentäluku oli käännöksen vuosikymmen niin tehtaan kuin osastommekin kohdalla.

Vuonna 1986 Rauma Repola myi omistamansa Suolahden Koivuvaneritehtaan Metsäliitto Osuuskunalle. Tästä alkoi suunnittelu ja kehittäminen Suolahden tehtaalla. Metsäliitto teki ainoan oikean päätöksen ja alkoi kehittää vaneriteollisuutta Suolahdessa voimakkaasti vuonna 1990. Samalla osastomme jäsenmäärä alkoi kasvaa vaneritehtaan uusien rekrytointien myötä. Uudet työntekijät liittyivät ammattiosastoon hyvästä syystä. Tämä syy oli voimakas edunvalvonta jota osastomme harjoitti. Tuon ajan pääluottamusmiehet Irja Häyrynen, Kalervo Toffer, Jaakko Vatanen ja Reino Laulainen sekä työsuojeluvaltuutetut Veijo Neste ja Pentti Liimatainen tekivät voimakasta ja tuloksellista työtä ammattiosaston ja sen jäsenten hyväksi. He omalta osaltaan vaikuttivat siihen kehitykseen mikä on saanut aikaan osastomme statuksen tänä päivänä. Samoin monet osastomme toimihenkilöt ja toimikunnan aktiiviset jäsenet olivat vaikuttamassa päätöksillään osastomme kehittymiseen. Heistä haluan mainita Martti Korhosen, pitkäaikaisen puheenjohtajamme ja ammattiyhdistysaktiivin. Onni Hakkaraisen, Pentti Solosen sekä Riitta Puttosen, osastomme rahastonhoitajat, seitsemänkymmentä, kahdeksankymmentä ja yhdeksänkymmentäluvuilta. Sihteerinä toimi ansiokkaasti Seija Hakkarainen ja pääluottamusmies Reino Laulainen suurimman osan tuosta kasvun ajasta. Osastomme toimikunnan jäsenistä halua mainita Tauno ja Terttu Vallin, Ilpo ja Terttu Savolaisen, Matti Bomin, Onni Hokkasen, Sirkka Hytösen, Paavo Moision, Hilkka Savolaisen ja osastomme pitkäaikaisen emäntä Hilkka Linnasen.

Hyvänä esimerkkinä osastomme jäsenten sitkeästä työstä jäsenten eteen oli mielestäni pääluottamusmiehen ja osastomme puheenjohtajan Irja Häyrysen siirtyminen liiton palvelukseen kahdeksankymmentä luvun alussa. Irja teki ansiokkaan uran liittomme toimitsijana.

Puutyöväenliitto ja Maaseututyöväen liiton yhdistyessä 1993 liittokokouksen päätöksellä osastoomme sulautui 1995 Äänekosken, Laukaa, Sumiaisten ja Matilanvirran osastojen Puutyöväen liiton Maaseututyöväen liittojen jäsenet. Tällöin toimintaan mukaan tuli useita aktiivisia ja kokeneita ammattiyhdistysihmisiä. Heistä haluan mainita aktiivisimmat henkilöt. Pertti Nymanin ja Veikko Pasasen.

Lisäksi osastomme toiminnan ytimessä olivat mukana monet muut ammattiyhdistysaktiivit joihin minun on ollut ilo tutustua. Pyyteettömästi he olivat osaltaan luomassa pohjaa tälle menestyksekkäälle edunvalvonta työlle jota osastomme ja sen jäsenet ovat harjoittaneet jo 100 vuotta. Pystyn tuomaan esille ainoastaan ne henkilöt joidenka kanssa olen itse työskennellyt. En toki halua vähätellä osastomme perustajajäsenten osuutta osastomme historiassa. Heitä ei voi kyllin kiittää siviilirohkeudestaan 100 vuotta sitten. Vuonna 1908 ei varmasti ollut helppoa olla perustamassa työntekijöiden etujärjestöön kuuluvaa ammattiosastoa. Samoin niitä henkilöitä jotka luotsasivat osastoa läpi myrskyisten aikojen sotavuosina ja ammattiyhdistysliikkeen nousun vuosikymmeninä 50, 60 ja 70 luvuilla. Monta kertaa olen pysähtynyt miettimään kuinka paljon ja kuinka moni ihminen on osallistunut osastomme toimintaan 100 vuoden aikana. Minut se ainakin hiljentää pelkästä kunnioituksesta näitä ihmisiä kohtaa.

Toimin itse osastomme puheenjohtajana 90 luvun puolivälistä uuden vuosituhannen alkupuolelle. Tämä aika oli kasvun aikaa Suolahden vaneritehtailla ja osastossamme. 1995 aloitti uusi havuvaneritehdas toimintansa ja kasvatti osastomme kokoa kahden vuoden aikana noin 230 henkilöllä. Uuden tehtaan työntekijät liittyivät osastoomme poikkeuksetta. Tämä antoi uuden ulottuvuuden edunvalvontaan ja kasvatti entisestään osastomme merkitystä alueellamme.

Tänä kesänä jolloin osastomme täyttää 100 vuotta, on myös uuden ajan alku vaneritehtailla. Uusi jatkojalostustehdas on valmistunut Metsäliitto Osuuskunnan Suolahden vaneritehtaiden viereen. Tänä päivänä ei työllistämisvaikutus ole niin dramaattinen kuin se oli havuvaneritehtaan aloittaessa toimintansa. Uuden tuotantotekniikan myötä tehdas työllistää käyntiasteesta riippuen noin 20 – 30 henkilöä. Kuitenkin uuden jalostustehtaan merkitys Suolahden tehtaiden tulevaisuudelle on yhtä tärkeä kuin se oli aikanaan havuvaneritehtaalla. Kovenevissa markkinatilanteissa jolloin kilpailu raaka-aineesta ja markkinoista on raadollista. Tullit uhkaavat Suomalaista metsäteollisuutta ja halpatuotanto pyrkii valtaamaan alaa puutuotemarkkinoilla. Vastaamme siihen keskittymällä entistä vaativimpiin tuotteisiin. Tuomme markkinoille uusia innovaatioita vanerista ja luomme sille uusia käyttökohteita. Jalostustehdas antaa lupauksen siitä että Suolahden tehtaita kehitetään edelleen tulevina aikoina ja työllisyys on taattu tuleviksi vuosiksi.

Metsäliittoa on kiittäminen tästä luottamuksesta jonka lasken myös kuuluvan suurelta osalta myös työntekijöille. Voin luvata että yhteistyö työnantajan kanssa jatkuu tuloksekkaana myös tulevina aikoina. Ilman sitä meillä ei ole mahdollisuutta jalostaa puuta Ääneseudulla. Osastomme luottaa tulevaan aikaan ja siihen että työntekijät saavat olla mukana luomassa yhdessä vakaata tulevaisuutta Suolahden vaneritehtailla.

Ammattiyhdistysliike on avain asemassa Suomalaisessa työelämän murroksessa joka on menossa kaikilla aloilla ja sektoreilla. Suuren ikäluokan jäädessä eläkkeelle, työelämän palvelukseen astuu uusi sukupolvi toinen toisensa jälkeen. Meidän työelämään jäävien tehtävänä on välittää ammattitaitomme, osaamisemme tuleville sukupolville. Tehtävä on haastava. Mutta me onnistumme siinä.

Yhdessä olemme vahvoja.

Metsäliitto Osuuskunnan Suolahden vaneritehtaiden pääluottamusmies Jouni Neste

 

5 kommenttia . Avainsanat: Juhla 2008

« Uudemmat kirjoitukset