Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on jokaiselle tärkeä asia
|
Työyhteisöt heräävät ja tunnustavat tosiasiat.
Työntekijä ei ole robotti. (Pääluottamusmies Jouni Neste)
Työelämän pelisääntöjä pitää saada muutettua siten että, ne huomioivat työntekijän tarpeet ja siten että, ne tukevat työntekijän jaksamista ja hyvin vointia.
Hallituksen ja eduskunnan on helppo säätää eläkelakeja ja nostaa esimerkiksi eläköitymisikää aika ajoin. Mutta he unohtavat tehdä lainsäädäntöön muutoksia jotka pakottavat työnantajat huomioimaan nämä työurien pidentymiset. Muutoin ollaan tilanteessa jos vanhuuseläkkeet muuttuvat kokonaan työkyvyttömyyseläkkeiksi.
Tällä hetkellä ollaan tilanteessa jossa työelämän hyvinvointi on mukana monessa keskustelussa mutta, nämä keskustelu eivät konkretisoidu työelämään. Poliittinen halu tehdä päätöksiä puuttuu. Sama tilanne vallitsee työelämän päättävissä elimissä. Työntekijäpuoli on aktiivisesti mukana keskusteluissa ja myös tekemässä työtä työhyvinvoinnin eteen. Mutta siinä me olemme yksin. Työnantajat mieltävät asian ja ovat mielellään keskustelemassa mutta, eivät tekemässä. Raha puhuu edelleen, eikä työnantaja ymmärrä käsitettä hyvinvointi-investointi.
Työnantajalta puuttuu halu mm. kehittää työaikamalleja, vuosilomien käyttämistä jaksamisperusteisena, kehittää itse työaikakysymystä. Luoda edellytyksiä jaksamiselle koska se MAKSAA!
Työhyvinvointi-investointi tulee omasta sanavarastostani mutta, kertoo oleellisen. Kun investoimme työhyvinvointiin voidaan investoinnille mitata tuotto. Tämä tuotta ei kuitenkaan realisoidu kvartaaleittain niin, sitä on työnantajan vaikea mieltää onnistuneeksi investoinniksi. Joka maksaa itsensä takaisin ja tuo lisää arvoa yritykseen. Kuitenkin moni tutkimus on väitteeni oikeaksi todennut.
Odotan sitä päivää että tällä saralla päästään oikeisiin töihin. Väistämättä se on edessä. Suomessa niin kuin varmasti globaalistikin ajateltuna. Mielellään sen näkisi alkavan Suomesta joka viime tutkimusten mukaan on maailman menestyvin maa, mutta sopia kysyy millä hinnalla?
Linkeistä, työterveyslaitoksen julkaisut ovat maksullisia ja ne voi ostaa työterveyslaitoksen verkkokaupasta. Työnantaja tilaa niitä työkäyttöön tarvittaessa ja voit esimerkiksi tiedustella niitä työsuojelupäälliköltä luettavaksi jos kiinnosta.
Googlettakaa sana työhyvinvointi niin saatte käsityksen siitä miten tunnustettu ja laajalti kirjoitettu asia on. Mielestäni kysyä pitää miksi se kuitenkin on vielä tabu Suomalaisessa työelämässä?
|
Linkkejä
Raahen tapaus
Työssä jaksamisen ohjelma
SAK työurien pidentäminen
Työterveyslaitos, työntekijän voimavarat työssä jaksamiseen
STTK; työssä jaksaminen on monien tekijöiden summa
Sosiaali ja Terveysministeriö
Työturvallisuuskeskus, työhyvinvointi
Tyky, Työterveyslaitos
EK:n kanta työhyvinvointiin
Tutkimustuloksia
Työssä jaksamisen ohjelman tutkimustulokset
Työterveyslaitos, työ ja ihminen
Työhyvinvoinnin portaat työkirja, pdf
Artikkelit
talouselämä.fi
kauppalehti.fi
|
Työterveyslaitoksen professori Mikko Härmä suosittaa nopeasti eteenpäin kiertävää vuorojärjestelmää. ”Se helpottaa palautumista päivärytmiin.”
Kolmivuorotyössä kokeillaan erilaisia työaikamalleja
Nopea vuororytmi auttaa työntekijää jaksamaan vuorotyössä
”Nopea kierto on vähentänyt vuorotyön ongelmia”, kertoo professori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.
Nopeasti eteenpäin kiertävää kolmivuorotyötä kokeillaan paraikaa monella teollisuuden ja energia-alan työpaikalla. Myös hoitoalalle ja liikenteeseen haetaan vastaavia järjestelmiä.
Kahden aamun, kahden illan ja kahden yön mallia on testattu varsinkin metalliteollisuuden työpaikoilla, kokeiluja on myös paperiteollisuudessa.
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuoro vaihtuu tavallisesti neljän päivän välein ja vuorojen lopussa on kuusi päivää vapaata.
Uutta puhtia aamuvuoroon
Mikko Härmä kertoo, että kokeilutyöpaikoilla nopea kierto on helpottanut jaksamista varsinkin aamuvuorossa. Työntekijät ovat kokeneet terveytensä parantuneen ja työn ja perhe-elämän yhteen sovittamisen helpottuneen.
Nopeasta kierrosta ovat hyötyneet eniten yli 45-vuotiaat. Finnairin lentokonehuollossa he kokivat vireystilansa parantuneen, kun taas nuoremmilla unettomuus väheni ja unen laatu koheni.
”Työvuorojen aikana työntekijöiden suorituskyky parani”, Härmä kertoo.
Vapaa-ajan laatu paranee
Härmä muistuttaa, että ihminen on päiväeläin.
”Jatkuvaa yötyötäkin tekevät siirtyvät päivärytmiin vapaapäivinään. Äärimmäisen harva meistä pystyy elämään vain öisin.”
Nopeasti kiertävässä vuorossa ihminen ei joudu muuttamaan rytmiään.
”Kun yövuoroja on vain yksi tai kaksi, elimistön palautuminen on helpompaa.”
Kokeiluissa työntekijät ovatkin kiitelleet vapaa-ajan laadun paranemista.
Kellon suuntaan helpompaa
Nopean järjestelmän etuna on myös vuorojen kiertosuunta.
Myötäpäivään kiertävissä vuoroissa työntekijän työkyky ehtii palautua, sillä vuorojen väliin jää 16 tuntia.
”Vastapäivään kiertävässä järjestelmässä työntekijä voi joutua tulemaan iltavuoron jälkeen aamuvuoroon, jolloin lepoaika jää todella lyhyeksi. Siinä ei ehdi ehkä nukkua kunnolla”, Härmä huomauttaa.
Palautuminen kestää pitkään varsinkin neljän perättäisen yövuoron jälkeen. 15 päivän työputki keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on Härmän mukaan työntekijälle raskas, vaikka vuoroja seuraakin kuusi vapaapäivää.
”Se neljän yön putki on etenkin ikääntyville hankala.”
Tautiriski kasvaa vuorotyössä
Mitä vanhemmaksi ihminen tulee sitä vaikeammaksi vuorotyö käy.
Vuorotyöläisillä on todettu muuta väestöä enemmän sydän- ja verisuonitauteja, aivoveritulppia, unihäiriöitä ja ruoansulatuselimistön sairauksia kuten vatsakatarria ja pohjukkaissuolen haavaumia. Lisäksi vuorotyössä naisten rintasyöpäriski kasvaa.
”Elintoiminnot noudattavat vuorokausirytmiä. Yövuorossa ruoka ei juuri sula, sillä suolisto nukkuu.”
Pyttipannut ja läskisoosit kannattaakin Härmän mukaan jättää päivävuoroihin. Yövuorossa kannattaa syödä kevyesti.
Nokosilla päivärytmiin
Vuorotyön haittoja voi Mikko Härmän mukaan vähentää ruokailemalla ja nukkumalla oikein. Ennen yövuoron alkua pitäisi ottaa noin tunnin unet, mieluiten iltapäivällä.
”Se taittaa pahimman väsymyksen yövuoron aikana. Eri asia on, mahdollistaako vuorojärjestelmä nukkumisen ennen vuoron alkua. Viimeisen yövuoron jälkeen ei saisi nukkua liian pitkään, vaan elimistö pitäisi nopeasti totuttaa päivärytmiin.”
Parin, kolmen tunnin nokoset yövuorojen jälkeen riittävät. Tärkeintä on, että seuraavan yön pystyy nukkumaan normaalisti.
Unta ei voi korvata
Pelkkä lepo ei poista uneliaisuutta. Jooga ja muut rentoutumiskeinot eivät korvaa unta, mutta voivat auttaa unen saannissa.
”Liikunta lisää unen syvyyttä ja sen myötä valveillaoloajan vireys kasvaa. Liikunta kannattaa ajoittaa noin neljä tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta elimistö ehtii rauhoittua”, Härmä opastaa.
Saunomisenkin on todettu lisäävän syvää unta.
Pieni määrä alkoholia auttaa ainakin vanhoja ihmisiä nukahtamaan, mutta Härmä ei suosittele ”yömyssyä” työikäisille.
”Jos vähänkin enemmän ottaa, se heikentää unen laatua. Yhteen annokseen saattaa helposti tottua, jolloin nukahtamiseen tarvitaankin suurempi annos.”
Tärkeintä on Härmän mukaan rentoutunut tila, jonka voi hankkia pohtimalla tarpeeksi ajoissa seuraavan päivän asiat, lukemalla tai liikkumalla
| alkuun | etusivu | |
