90 -pv sv-lain muutos mitä se tarkoittaa

Työkyvyn tuki työpaikalla – 90 päivän sääntö

SAK - 21.04.2012 - 20:13

Taustaa | Työkyvyn tuki työpaikalla | Mitä 90 päivän sääntö tarkoittaa työntekijälle? | Työterveysneuvottelussa huomioitavaa | Muistilistat työntekijälle ja luottamushenkilölle |

Taustaa

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakiin tulee 1.6.2012 alkaen muutos, jonka mukaan sairauspäivärahan maksaminen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa viimeistään silloin, kun Kela on maksanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä kahden vuoden aikana. Samalla sairauspäivärahan hakuaika lyhenee nykyisestä neljästä kahteen kuukauteen.

Työterveyslääkärin lausunto sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja selvityksen työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä. Selvitys mahdollisuuksista jatkaa työssä perustuu työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteiseen työterveysneuvotteluun.

Kela kehottaa kirjeellä työntekijää ennen 90 päivän täyttymistä hankkimaan tarvittavan lausunnon työterveyshuollosta. Työterveyshuollon velvollisuus on arvioida työkyky ja laatia tarvittava lausunto. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.

Lakimuutoksen tarkoituksena on ehkäistä työkyvyttömyyden pitkittymistä ja helpottaa paluuta työhön sairausloman jälkeen. Tämä toteutuu, mikäli työpaikka haluaa tukea työntekijöiden työkykyä ja työhön paluuta muokkaamalla työoloja vastaamaan työntekijän voimavaroja.

Työkyvyn tuki työpaikalla

Työpaikalla pitää olla työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyössä laatima suunnitelma työkyvyn kokonaisvaltaisesta hallinnasta, mikäli työnantaja haluaa saada 60 prosentin korvauksen ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta 50 prosentin sijaan. Työkyvyn hallintasuunnitelma muodostaa hyvän pohjan toteuttaa nyt tehdyn lainmuutoksen edellyttämä työkyvyn arviointi ja tuki. Suunnitelmassa on syytä kuvata työkyvyn tuen tarpeen varhainen tunnistaminen, tukimuodot, sairauspoissaolojen seuranta ja työhön paluun tuki.

Työkyvyn varhaisessa tuessa, kuten myös työhön paluun tukemisessa, voidaan käyttää työn muokkaamista ja keventämistä, työaikojen joustoja, osasairauspäivärahaa, osatyökyvyttömyyseläkettä ja korvaava työtä siltä osin, kun siitä on sovittu työehtosopimuksessa. Oleellista on kuvata työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon vastuut työkyvyn tukemisessa.

Mitä 90 päivän sääntö tarkoittaa työntekijälle?

Työntekijä voi edelleen itse valita hoitavan lääkärin vapaasti. Työnantaja ilmoittaa työterveyshuoltoon sairauspoissaolosta, kun se on kestänyt yli kuukauden. Tässä vaiheessa työntekijän kannattaa jo olla yhteydessä työnantajaan ja työterveyshuoltoon. Samalla voi työterveyshuollon kanssa pohtia kuntoutusmahdollisuuksia sekä mahdollista osasairauspäivärahaa.

Voimassa olevan sairausvakuutuslain perusteella Kelan on selvitettävä kuntoutustarve, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivältä. Kyseeseen voi tulla ammatillinen tai lääkinnällinen kuntoutus. Kun jatkossa päivärahaa myönnetään yli 60 päivärahapäivältä, Kela lähettää kirjeen, jossa muistutetaan työterveyshuollon lausunnon toimittamisesta. Sairauspäivät voivat kertyä kahden vuoden ajalta.

Työntekijän on hankittava lausunto Kelaa varten. Mikäli lausuntoa ei toimiteta, voi Kela katkaista päivärahan maksun. Kela käyttää katkaisussa kohtuullisuusharkintaa. Mikäli työntekijä ei ole saanut lausuntoa työterveyshuollosta tai työnantajista johtuvista syistä tai työntekijä on niin sairas, ettei voi huolehtia lausunnon pyytämisestä, ei päivärahaa katkaista. Kohtuullisuusharkintaa käytetään myös silloin, jos 90 päivää täyttyy yllättäen vanhoista sairauslomista johtuen. Sen sijaan taloudelliset syyt eivät ole este päivärahan katkaisulle.

Työntekijän on osallistuttava työterveysneuvotteluun/kolmikantapalaveriin, jossa pohditaan työntekijän mahdollisuuksia jatkaa omassa työssään tai muussa työssä työnantajan palveluksessa. Tavoitteena on löytää työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken yhteinen näkemys toimintatavoista, joilla työhön palaaminen onnistuu tai todeta yhteisesti työhön paluun olevan vielä mahdotonta.

Mikäli työterveyslääkäri ja hoitava lääkäri ovat eri mieltä työntekijän työkyvyttömyydestä, Kela ratkaisee asian oman käytäntönsä mukaisesti.

Työterveysneuvottelussa huomioitavaa

Neuvotteluun osallistuu työntekijän lisäksi lähiesimies tai muu työnantajan edustaja, jolla on valta päättää tarvittavista työpaikalla tehtävistä toimenpiteistä, sekä työterveyshuollon edustaja. Työntekijä voi halutessaan pyytää neuvotteluun tuekseen luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun, mikä onkin suositeltavaa. Neuvotteluun voi työntekijän toivomuksesta osallistua myös hoitava lääkäri.

Neuvottelussa ei ilman työntekijän suostumusta voi käsitellä salassa pidettäviä terveystietoja. Neuvottelussa keskitytään työkyvyn kannalta keskeisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan mahdollistaa työntekijän paluu omaan tai muuhun työhön työnantajan palveluksessa.

Neuvottelussa voidaan sopia ja tehdä suunnitelma, millä keinoilla työhön palaamista sairauslomalta tuetaan. Niillä työpaikoilla, joilla työehtosopimuksen mukaisesti on sovittu korvaavasta työstä, voidaan pääsääntöisesti toimia sopimuksen mukaisesti. Jos korvaavasta työstä ei ole sovittu, tulee sovittavaksi, mitä työtä työntekijä voi jatkossa tehdä, millä palkalla ja kuinka pitkästä järjestelystä on kyse. Lähtökohtana on aikaisempaa työtä vastaava työ tai koulutus entisellä palkalla.

Lainmuutos ei aseta työnantajalle velvoitetta työolojen muokkaamiseen. Laki ei ota kantaa siihen, mitä muu työ työnantajan palveluksessa on ja mitä palkkaa työstä maksetaan. Tämän vuoksi luottamusmiehen läsnäolo neuvottelussa on suositeltavaa. Lainmuutoksen yhteydessä ei muutettu työkyvyttömyyden määritelmää.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan alle vuoden kestänyttä työkyvyttömyyttä omaan työhön ei ole pidetty irtisanomisperusteena.

Muistilistat työntekijälle ja luottamushenkilölle

| alkuun | etusivulle |