Raamit kaulassa ojasta allkikkoon?

Maanantai 31.10.2011 - Pääluottamusmies Jouni Neste

Raamisopimus syntyi ja kiistat alkoivat, tyypillistä toimintaa työmarkkinakentässä. Asiaa ymmärtämättömällä on hatusta kiinni pitämistä näissä käänteissä, eikä se ihmetytä minua lainkaan.

Onko sopimus, sopimus vai suositus?

Työmarkkinajärjestöjen vielä tehdessä ”tupoja” viime vuosikymmenellä ja uuden vuosituhannen alussa ei koskaan voitu puhua varsinaisesta sopimuksesta siten kuin sopimus ymmärretään. Ei myöskään nyt kun ”tuposta” on tullut raamisopimus. Raamisopimus on sopimus joka toteutuu kun tarpeeksi monta liittoa ja työnantajajärjestöä on sen hyväksynyt. Raamisopimuksesta kuten ”tupoista” aikoinaan käydään sovellutusneuvottelut liittojen välillä. Kun, tarpeeksi monta työntekijä- ja työnantajaliittoa on sopimuksen hyväksynyt. Katsotaan, että kattavuus täyttyy ja valtiovallan mukaan tuomat asiat toteutetaan. Vasta tällöin voidaan puhua sopimuksesta. Edeltävät asiat pitävät sisällään monta, hyvin monta tuntia vaikeita sovellutusneuvotteluista eri aloilla. Teknologia teollisuus aloitti ruljanssin ja silti riita jäi vielä kytemään.

Mistä riidellään?

Nyt riidellään koulutussopimuksesta jonka mukaan työntekijällä olisi oikeus 3 pv:n koulutusvapaaseen vuoden aikana. Seuraavassa STTK.n sivuilta tiivistelmän osa raamisopimuksesta koulutusaiheeseen.

”Työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisääminen
Työntekijöiden turvaa työelämän muutoksissa parantaisi työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisääminen työuran aikana. Ammattitaidon parantamiseksi työntekijät voisivat osallistua vuosittain kolmen päivän ajan koulutukseen. Yli 55-vuotiaiden kohdalla näitä päiviä voisi käyttää myös työkyvyn edistämiseen.  Käynnistyvän valmistelun aikana selvitettäisiin koulutusoikeutta, koulutusrahaston toimintaa, aikuiskoulutustuen käyttöä sekä yrityksille annettavia veroporkkanoita.”

Sekä riita joka koskee, paikallisesti sovittavia palkaneriä ovat kaksi päätekijää tässä riidassa. Minusta suurin aihe on juuri paikallisesti sovittavat palkkaerät ja se miten ne käyttäytyvät eri tilanteissa.
Varsinkin metalliteollisuudessa on ollut vaikeuksia saada sovittua näistä paikallisista eristä ja niitä on kuuleman mukaan jäänyt jopa maksamatta. Puuliiton sopimuskentässä joissakin pienissä yrityksissä on ollut samanlaisia ongelmia vuosien varrella. Työnantajalla on halu siirtää palkankorotuksista iso osa paikallisesti sovittaviksi. Ehkä juuri siitä syystä että työnantaja voi silloin jättää niitä myös maksamatta? Samalla se haluaa lisätä määräysvaltaansa paikallisten erien maksutavoista. Kaikki tietävät mihin se suunta vie toteutuessaan.

Miten ja milloin mekaanisessa neuvotellaan?

Puuliiton hallitus on hyväksynyt raamisopimuksen ja sitä voidaan käyttää mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluiden pohjana. Liittojen toimistot aloittavat neuvottelutunnustelut 31.10–11 ja 3.11–11. Tavoitteena on että tes saadaan sovittua 24.11–11 mennessä. Kattavuuden tarkasteluajankohta on 25.11.2011. Mekaanisen sopimus on voimassa 29.2.2011 saakka. Nyt UPM on ilmoittanut laajoista lomautustarpeista vaneriteollisuutensa osalta. Kuinkas muutenkaan, tapana on ollut, että tilaukset loppuvat juuri silloin kun pitäisi sopia palkoista. Uskon, että samansuuntainen prosessi käynnistyy kaikissa suurissa puuteollisuuskonserneissa ihan lähipäivinä. Yllätys olisi jos Metsäliitto ei olisi talkoissa mukana myös sorvaavan teollisuuden osalta. Sahoilla yt-prosessi on jo alkanut tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Itse olen saanut pyynnön tehtaan johdolta saapua palaveriin maanantaina 31.10.2011 tätä kirjoittaessani ja aiheena ovat tehtaiden tilauskannat.

Tes syntyy kuitenkin tavalla tai toisella. Jos, työtaistelu tulee eteen niin, sitten se tulee. Hoidamme asian tyylikkäästi kotiin.

Tes tulee varmasti pitämään sisällään ratkaisuja joita nyt sovittu raamisopimus linjaa. Palkankorotusten yläraja on käytännonössä sovittu ja sitä on vaikea ylittää sekä, korotusten muoto on pitkälti kiveen hakattu. Paikalliset erät näyttelevät suurta roolia tässä sopimuksessa.

Miten ja mihin paikallinen erä käytetään?

Olen Suolahden osalta jo sopinut periaatteen miten paikallinen erä tullaan käyttämään. Nyt enää vain ja kun saamme sopimuksen aikaan, katsomme mikä on paikallisen erän suuruus. Teimme tämän sopimuksen edellisen palkankorotuksen yhteydessä. Olen asettanut tavoitteen vuosia sitten jossa vaneritehtaiden matalapalkkoja pitää saada korotettua. Tästä syystä paikallista erää on käytetty aiemmin näin ja myös jatkossa tämä toiminta jatkuu. Työnantaja on ollut tästä asiasta samaa mieltä kanssani enkä usko että heidän näkemyksensä on muuttunut.

Paikallinen erä lasketaan painotetusti. Eli jos, normaalikorotus on 1.9 % ja paikallisen erän määrä on vaikka 0.4 %, kerrotaan se (0.4%) tehtaiden keskituntiansiolla esimerkiksi 13 € = 5.2 cent x tehtaiden työntekijämäärä, esimerkiksi koivuvaneritehdas 300 henk. = 1560 sent. Tätä lukua jaetaan esimerkiksi kuivaajien henkilömäärällä joka on noin 30 henkilöä. Jaamme 1560 30:llä ja saamme 52 cent lisäkorotuksen joka suunnataan kuivaajien henkilöille. Lisäksi tietysti palkkoja korotetaan tuolla 1.9 %. Laskien prosentteina kuivaajien työntekijät saisivat esimerkkitapauksessa 17.3 % lisäkorotuksen verrattuna muihin työntekijöihin.
Näin toimii painotettu laskenta jota käytämme paikallisten erien yhteydessä. Samalla saamme naisten palkkoja korotettua koska. Useimmiten näissä työkohteissa joissa palkat ovat pienimpiä, enemmistö työntekijöistä on naisia.

Tällä hetkellä paikallisen erän piirissä mukana ovat ainakin kuivaajien ja saumureiden sekä vaneripuristimien henkilöt. Ellei, heidän palkkaa ole saatu korjattua paikallissa neuvotteluissa jo tätä ennen tyydyttävälle tasolle. Varsinainen päätös paikallisen erän käytöstä ja kohteista tehdään luottamusmieskokouksessa. Siis siinä tapauksessa mikäli, paikallinen erä on mukana neuvottelutuloksessa.

Työelämän laatu kysymykset

Raamisopimus sisältää paljon tekstiä työhyvinvoinnista, työurien pidentämisestä, muutosturvasta ja henkilöstösuunnittelun parantamisesta. Muttei kuitenkaan anna lääkkeitä niiden kehittämiselle. Lääkkeitä jotka pakottaisivat työnantajan oikeasti kehittämään näitä asioita yhdessä työntekijöiden kanssa. Erään EK:n edustajan parahdus televisiossa 3:ta koulutuspäivästä vuodessa kuvaa sen mentaliteetin miten he asioita sopivat. Hän sanoi vapaasti lainaten, ”emme ole sopineet, että koulutuspäivät tulevat suoraan tällä sopimuksella työntekijöille. Olemme sopineet, että perustetaan työryhmä joka tutkii tätä mahdollisuutta” Suomeksi tuo tarkoittaa, että koulutuspäiviä ei koskaan ole ollut tarkoitus sopia missään muodossa. Suomen työmarkkinakentässä on kaatopaikka vaikeille asioille ja se löytyy työryhmätyöskentelystä.

Raamisopimuksen kohta 2.4 Työhyvinvointi pitää sisällään mielenkiintoisen kirjauksen kaikesta huolimatta. Se kuuluu näin, ”täsmennetään kolmikantaisesti työsuojelua koskevaa lainsäädäntöä niin, että työaikojen kuormitustekijät ja niiden vaikutus työkykyyn ja työssä jaksamiseen selvitetään etukäteen”. Tämän toteutuessa saisimme työkalun joka oikeasti saisi aikaan sen, että työaikamalleja alettaisiin kehittää ja tutkia tarkemmin. Tosin pelkkä selvitys ei vielä takaa työhyvinvoinnin lisääntymistä työaikakysymysten kautta. Kuitenkin toivon, että tämä toteutuu ja asia kirjattaisiin tarkemmin lakiin. Pieni askel eteenpäin on parempi kuin ei mitään.

Mennäänkö raamit kaulassa ojasta allikkoon taas kerran? Toivon mukaan näin ei tapahdu mutta, eväät sille on olemassa. Mekaanisen metsäteollisuuden neuvottelutaival käynnistyy jälleen kerran lomautusuhkien alla. Meidän työntekijöiden on sitä turha murehtia. Me emme voi maailman talouden taantumalle yhtään mitään. Mutta, me voimme tehdä hyvän työehtosopimuksen mekaaniseen metsäteollisuuteen kaikesta huolimatta. Työnantajan nollalinja ja heikennysvaatimukset johtavat päättäväiseen työtaisteluun.

Hyvää loppu syksyä ja joulun odotusta kaikille blogini lukijoille. Itse pidän loput ”pekkaset” pois ja lähden perheeni kanssa 10 pv reissulle Teneriffan saarelle. Palaillaan asiaan marraskuun puolivälin paikkeilla.

Lataa raamisopimus pdf-tiedostona