Juhlajulkaisun kirjoitus J Neste

Tiistai 4.8.2009 - Jouni Neste

Suolahden ammattiosasto 51, 100 v  

Puu ja erityisalojen liiton Suolahden ammattiosasto täytti
100 vuotta toukokuussa 2008. Osastomme on aina kuulunut
Puuliiton aktiivisimpiin ammattiosastoihin. Sen jäsenet ovat
osallistuneet liiton toimintaan ja päätöksen tekoon koko
osastomme olemassaolon ajan.

Voimme kiittää osastomme veteraaneja siitä missä osastomme on tänä päivänä. Yli 750 jäsenen osasto on vahva vaikuttaja Puuliitossa, omalla alueellaan Äänekoskella ja koko Keski-Suomessa ja yleensä puutuoteteollisuudessa.

Olemme olleet jäsenen asialla 100 vuotta. Tuona aikana on tapahtunut paljon niin yhteiskunnassamme, kuin maailmassa yleensä. Tässä kirjoituksessa haluan keskittyä lähihistoriaan, aikaan jolloin osastomme nousi siihen kukoistukseensa missä se tänä päivänä on.

Ammattiosastomme on ollut suurelta osiltaan aina Suolahden Vaneritehtaiden ammattiosasto. Toki siihen on kuulunut ja nykyään entistä enemmän kuuluu jäseniä muista alueen työpaikoista. Kuitenkin kehittymisemme ja historiamme on yhtä Suolahden vaneritehtaiden kanssa.

Kahdeksankymmentäluku oli käännöksen vuosikymmen niin tehtaan kuin osastommekin kohdalla.

Vuonna 1986 Rauma Repola myi omistamansa Suolahden Koivuvaneritehtaan Metsäliitto Osuuskunalle. Tästä alkoi suunnittelu ja kehittäminen Suolahden tehtaalla. Metsäliitto teki ainoan oikean päätöksen ja alkoi kehittää vaneriteollisuutta Suolahdessa voimakkaasti vuonna 1990. Samalla osastomme jäsenmäärä alkoi kasvaa vaneritehtaan uusien rekrytointien myötä. Uudet työntekijät liittyivät ammattiosastoon hyvästä syystä. Tämä syy oli voimakas edunvalvonta jota osastomme harjoitti. Tuon ajan pääluottamusmiehet Irja Häyrynen, Kalervo Toffer, Jaakko Vatanen ja Reino Laulainen sekä työsuojeluvaltuutetut Veijo Neste ja Pentti Liimatainen tekivät voimakasta ja tuloksellista työtä ammattiosaston ja sen jäsenten hyväksi. He omalta osaltaan vaikuttivat siihen kehitykseen mikä on saanut aikaan osastomme statuksen tänä päivänä. Samoin monet osastomme toimihenkilöt ja toimikunnan aktiiviset jäsenet olivat vaikuttamassa päätöksillään osastomme kehittymiseen. Heistä haluan mainita Martti Korhosen, pitkäaikaisen puheenjohtajamme ja ammattiyhdistysaktiivin. Onni Hakkaraisen, Pentti Solosen sekä Riitta Puttosen, osastomme rahastonhoitajat, seitsemänkymmentä, kahdeksankymmentä ja yhdeksänkymmentäluvuilta. Sihteerinä toimi ansiokkaasti Seija Hakkarainen ja pääluottamusmies Reino Laulainen suurimman osan tuosta kasvun ajasta. Osastomme toimikunnan jäsenistä halua mainita Tauno ja Terttu Vallin, Ilpo ja Terttu Savolaisen, Matti Bomin, Onni Hokkasen, Sirkka Hytösen, Paavo Moision, Hilkka Savolaisen ja osastomme pitkäaikaisen emäntä Hilkka Linnasen.

Hyvänä esimerkkinä osastomme jäsenten sitkeästä työstä jäsenten eteen oli mielestäni pääluottamusmiehen ja osastomme puheenjohtajan Irja Häyrysen siirtyminen liiton palvelukseen kahdeksankymmentä luvun alussa. Irja teki ansiokkaan uran liittomme toimitsijana.

Puutyöväenliitto ja Maaseututyöväen liiton yhdistyessä 1993 liittokokouksen päätöksellä osastoomme sulautui 1995 Äänekosken, Laukaa, Sumiaisten ja Matilanvirran osastojen Puutyöväen liiton Maaseututyöväen liittojen jäsenet. Tällöin toimintaan mukaan tuli useita aktiivisia ja kokeneita ammattiyhdistysihmisiä. Heistä haluan mainita aktiivisimmat henkilöt. Pertti Nymanin ja Veikko Pasasen.

Lisäksi osastomme toiminnan ytimessä olivat mukana monet muut ammattiyhdistysaktiivit joihin minun on ollut ilo tutustua. Pyyteettömästi he olivat osaltaan luomassa pohjaa tälle menestyksekkäälle edunvalvonta työlle jota osastomme ja sen jäsenet ovat harjoittaneet jo 100 vuotta. Pystyn tuomaan esille ainoastaan ne henkilöt joidenka kanssa olen itse työskennellyt. En toki halua vähätellä osastomme perustajajäsenten osuutta osastomme historiassa. Heitä ei voi kyllin kiittää siviilirohkeudestaan 100 vuotta sitten. Vuonna 1908 ei varmasti ollut helppoa olla perustamassa työntekijöiden etujärjestöön kuuluvaa ammattiosastoa. Samoin niitä henkilöitä jotka luotsasivat osastoa läpi myrskyisten aikojen sotavuosina ja ammattiyhdistysliikkeen nousun vuosikymmeninä 50, 60 ja 70 luvuilla. Monta kertaa olen pysähtynyt miettimään kuinka paljon ja kuinka moni ihminen on osallistunut osastomme toimintaan 100 vuoden aikana. Minut se ainakin hiljentää pelkästä kunnioituksesta näitä ihmisiä kohtaa.

Toimin itse osastomme puheenjohtajana 90 luvun puolivälistä uuden vuosituhannen alkupuolelle. Tämä aika oli kasvun aikaa Suolahden vaneritehtailla ja osastossamme. 1995 aloitti uusi havuvaneritehdas toimintansa ja kasvatti osastomme kokoa kahden vuoden aikana noin 230 henkilöllä. Uuden tehtaan työntekijät liittyivät osastoomme poikkeuksetta. Tämä antoi uuden ulottuvuuden edunvalvontaan ja kasvatti entisestään osastomme merkitystä alueellamme.

Tänä kesänä jolloin osastomme täyttää 100 vuotta, on myös uuden ajan alku vaneritehtailla. Uusi jatkojalostustehdas on valmistunut Metsäliitto Osuuskunnan Suolahden vaneritehtaiden viereen. Tänä päivänä ei työllistämisvaikutus ole niin dramaattinen kuin se oli havuvaneritehtaan aloittaessa toimintansa. Uuden tuotantotekniikan myötä tehdas työllistää käyntiasteesta riippuen noin 20 – 30 henkilöä. Kuitenkin uuden jalostustehtaan merkitys Suolahden tehtaiden tulevaisuudelle on yhtä tärkeä kuin se oli aikanaan havuvaneritehtaalla. Kovenevissa markkinatilanteissa jolloin kilpailu raaka-aineesta ja markkinoista on raadollista. Tullit uhkaavat Suomalaista metsäteollisuutta ja halpatuotanto pyrkii valtaamaan alaa puutuotemarkkinoilla. Vastaamme siihen keskittymällä entistä vaativimpiin tuotteisiin. Tuomme markkinoille uusia innovaatioita vanerista ja luomme sille uusia käyttökohteita. Jalostustehdas antaa lupauksen siitä että Suolahden tehtaita kehitetään edelleen tulevina aikoina ja työllisyys on taattu tuleviksi vuosiksi.

Metsäliittoa on kiittäminen tästä luottamuksesta jonka lasken myös kuuluvan suurelta osalta myös työntekijöille. Voin luvata että yhteistyö työnantajan kanssa jatkuu tuloksekkaana myös tulevina aikoina. Ilman sitä meillä ei ole mahdollisuutta jalostaa puuta Ääneseudulla. Osastomme luottaa tulevaan aikaan ja siihen että työntekijät saavat olla mukana luomassa yhdessä vakaata tulevaisuutta Suolahden vaneritehtailla.

Ammattiyhdistysliike on avain asemassa Suomalaisessa työelämän murroksessa joka on menossa kaikilla aloilla ja sektoreilla. Suuren ikäluokan jäädessä eläkkeelle, työelämän palvelukseen astuu uusi sukupolvi toinen toisensa jälkeen. Meidän työelämään jäävien tehtävänä on välittää ammattitaitomme, osaamisemme tuleville sukupolville. Tehtävä on haastava. Mutta me onnistumme siinä.

Yhdessä olemme vahvoja.

Metsäliitto Osuuskunnan Suolahden vaneritehtaiden pääluottamusmies Jouni Neste