Ulkomailla työskentely


Työskentely lähetettynä työntekijänä Suomalaisen työnantajan palveluksessa

Ulkomailla lähetettynä työntekijänä Suomalaisen työnantajan palveluksessa tehty työ voidaan hyväksyä Suomessa työssäoloehtoon kuten Suomessa tehty työ. Työnantaja maksaa sosiaalivakuutusmaksut Suomeen. Työntekijä maksaa kassan jäsenmaksut työskentelyajalta kassan sääntöjen mukaisesti.

Lähetetty työntekijä

Lähetetyn työntekijän on pitänyt välittömästi ennen lähtöään asua Suomessa tai kuulua Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Tilapäinen ulkomaantyö lähettynä työntekijänä saa kestää enintään vuoden. Eri hakemuksesta voi saada päätöksen kuulumisesta 1 – 5 vuotta kestävän ulkomaatyön ajan Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Päätöksen antaa Kansaneläkelaitoksen Helsingin toimiston kansainvälistenasiain ryhmä.

Työskentely Pohjoismaissa

Muutto Pohjoismaasta toiseen

Pohjoismaisen sopimuksen perusteella Pohjoismaissa työskentely hyväksytään työssäoloehtoon, mikäli henkilö on siirtynyt edellisessä valtiossa vakuutettuna olosta kahdeksan viikon kuluessa Suomen vakuutukseen (kassan jäseneksi). Ennen kuin ansiopäivärahaa voidaan maksaa, on muuttajan työskenneltävä Suomessa vähintään 4 viikkoa. Päiväraha määritellään vaaditusta 4 viikon työn palkasta.

Paluumuutto Pohjoismaista toiseen

Paluumuuttajaksi Pohjoismaiden välillä katsotaan henkilö, joka viiden vuoden kuluessa palaa lähtövaltioon. Paluumuuttajan työskentely toisessa valtiossa voidaan lukea työssäoloehtoon, mikäli hän on siirtynyt edellisessä valtiossa vakuutettuna olosta kahdeksan viikon kuluessa Suomen vakuutukseen (kassan jäseneksi). Päivärahaa voidaan maksaa työnhakijaksi ilmoittautumisesta lähtien. Päiväraha määritellään työssäoloehdon täyttävästä työstä (43 tai 34 viikkoa).

Työskentely rajatyöntekijänä

Rajatyöntekijäksi katsotaan henkilö, joka asuu toisessa valtiossa missä käy työssä ja käy kotonaan päivittäin tai viikottain. Rajatyöntekijä on vakuutettuna työskentelyvaltiossa (sosiaalivakuutusmaksut maksetaan työskentelyvaltion lainsäädännön mukaan). Mikäli rajatyöntekijä lomautetaan, hänen on haettava päivärahaa työskentelyvaltiosta. Mikäli rajatyöntekijä jää kokonaan työttömäksi, hänen on haettava päivärahaa asuinmaasta.

Työskentely EU/ETA-maissa

Muutto EU/ETA-alueelta

EU/ETA-maista Suomeen muutettaessa luetaan muuttajan työssäoloehtoon työ EU/ETA-alueella, mikäli hän on kuukauden kuluessa siirtynyt edellisessä valtiossa vakuutettuna olosta Suomen vakuutukseen (kassan jäseneksi). Ennen kuin ansiopäivärahaa voidaan maksaa, on muuttajan työskenneltävä Suomessa vähintään 4 viikkoa. Päiväraha määritellään vaaditusta 4 viikon työn palkasta.

Alle vuoden työskentely EU/ETA-alueella

Mikäli työskentely EU/ETA-alueella kestää alle vuoden, luetaan muuttajan työssöoloehtoon työ EU/ETA-alueella, mikäli hän on siirtynyt kuukauden kuluessa edellisestä valtiosta vakuutettuna olosta Suomen vakuutukseen (kassan jäseneksi). Päiväraha määritellään työssäoloehdon täyttävästä työstä (43 tai 34 viikkoa).

Työskentely ulkomaisen työnantajan palveluksessa sopimusmaiden ulkopuolella

Kolmannessa maassa muutoin kuin lähetettynä työntekijänä työskentely ei kerrytä Suomen työttömyysturvan työssäoloehtoa eikä pidennä työssäoloehdon 28 tai 24 kuukauden tarkastelujaksoa. Ansiopäivärahan määrittelyssä tällainen enintään vuoden kestänyt työskentely voidaan kuitenkin hypätä yli, jos palkkatyötä on ollut vähintään 18 tuntia viikossa.

Suomella on lisäksi kahdenkeskisiä sopimuksia mm. Viron kanssa, joissa työskentely- ja vakuutuskausien hyväksi lukeminen määritellään erikseen.

Sopimusmaissa maksetut etuuspäivät luetaan 500 päivän enimmäismäärään.

Jäsenmaksuja ei tule maksaa Suomen kassaan muulloin kuin lähetettynä työntekijänä ja tehtäessä lyhyt, enintään kolmen kuukauden "työkeikka" sopimusvaltioon.

takaisin ohjesivulle